Ajonaikaisen kännykänkäytön syynä usein tapa
Lähes kaksi kolmesta Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kuljettajasta kertoo käyttävänsä puhelinta ajaessaan jollain tavoin. Kolmasosalla syy ajonaikaiseen kännykän käyttöön on tapa. Liikenneturva kannustaa vuodenvaihteen kampanjoinnillaan kuljettajia kännykättömään kulkemiseen.
Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus perustuu ennalta-arvattavuuteen: toisten toimintaan voi luottaa, kun kuljetaan sääntöjen mukaan. Huomio liikenteen seuraamisesta voi kuitenkin herpaantua, jos kuljettaja säätää kännykän kimpussa.
”Liikennetilanteet voivat muuttua nopeasti ja tielle tulla yllätyksiä. Jos katse on kännykässä ja mieli poissa liikenteestä, ei näihin tilanteisin ennätä reagoimaan ajoissa tai tarvittavat korjausliikkeet tehdään väärään suuntaan ja myöhässä. Kännykkään keskittyvä kuljettaja voi myös itse toimia arvaamattomasti, mikä vaatii toisilta tienkäyttäjiltä reagointia, jotta onnettomuudelta vältytään”, kuvailee Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.
Ilmeisistä riskeistä huolimatta kännykänkäyttö liikenteessä on yleistä. Kaksi kolmesta kuljettajasta kertoo Liikenneturvan kyselyssä* käyttävänsä kännykkää ajaessaan jollain tavalla. Kolmasosa heistä kertoo, että syynä tähän on vain tapa. Tutkimusten mukaan riskialtteinta kännykänkäyttöä on kaikenlainen viestittely. Viestejä lukee joka viides ja kirjoittaa joka seitsemäs puhelinta ajaessaan käyttävistä kuljettajista.
”Kännykän vilkuilu ratissa epäsäännöllisen säännöllisesti on voinut muodostua tavaksi huomaamatta. Jos jatkuvasti keskittyy käsillä olevaan asiaan vain osittain, keskittymiskyky haurastuu ja tarkkaamattomuudesta voi tulla normaali olotila. Tällöin on entistä vaikeampi vastustaa kiusausta tarkistaa kännykkää aika ajoin myös liikenteessä”, Jääskeläinen kuvailee.
Kännykkä äänettömälle ja kuljettajan ulottumattomiin
Kännykkä vie huomion liikenteestä, kulkee sitten autolla, pyörällä taikka jalan. Toisten kännykän käyttöön ei voi vaikuttaa, mutta omaan toimintaan voi. Jääskeläinen kannustaa tekemään päätöksen kännykättömästä kulkemisesta ennen liikenteeseen lähtöä.
”Torpedoidaan houkutus ennakkoon. Yksinkertainen vinkki tähän on ns. flip&mute: eli ensin kännykkä äänettömälle ja ulottumattomiin, ja vasta sitten rattiin. Näin voi auttaa itseään keskittymään liikenteeseen. Jos polte kasvaa liian suureksi, voi pysähtyä turvalliseen paikkaan tarkistamaan viestit ja senhetkiset somekohut”, Jääskeläinen vinkkaa.
Tapojen muutosmalli pähkinänkuoressa:
- tunnista rutiini (”Käytän kännykkää ajaessani.”)
- testaa, mikä siinä toimii palkkiona (”Kännykkä tuo virikkeitä, minun on seurattava, mitä somessa tapahtuu tms.”)
- eristä toiminnan aloittava vihje (”Kännykkä piippaa viestin tai ilmoituksen merkiksi.”)
- tee suunnitelma muutokselle. (”Vältän kiusauksen tarttua kännykkään laittamalla sen ennen ajoa äänettömälle ja pois näkyvistä.”)
Liikenneturvan vuodenvaihteen kampanja kannustaa kuljettajia keskittymään ajaessa kännykän sijaan liikenteeseen: mitä jos uuden vuosikymmenen lupaus olisi kännykätön liikenne?