Eurooppalainen autoilu muutostilassa

Autoilu muuttuu. Autoilusta tulee entistä enemmän työtä, ja vapaa-ajan autoilu ja varsinkin autojen keräily ja muokkaaminen, modifitointi, rakentelut tulevat kärsimään kovia tulevien vuosikymmenten aikana. Mikäli suunnitelmat tulevat pitämään paikkansa, 2050-luvulla viimeistään meillä ei ole enää ratteja, emmekä ole itse kuskeja, vaan kulkuvälineet liikkuvat itsenäisesti. Me vain jatkossa kerromme kulkuvälineelle minne haluamme, sekä kenties kuinka nopeasti. Tämä avaa aivan uusi ulottuvuuksia ”auto”-matkustamiseen, mutta samalla myös auton omistamisen saa uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. 2050-luvulla autojen yhteiskäyttö ja kutsutoiminnot ovat kuin nykyaikainen taksi, paitsi se tulee oikeasti kutsuttaessa, kun vastaavasti taksista et voi koskaan olla aivan 100 % varma.

Samalla kun autoista tulee vähitellen itsenäisiä liikkumisen puolesta, tulee autoihin sitten saataville entistä enemmän myös viihdepalveluita nykyisten radioiden ja soittimien lisäksi. Elokuvat tulevat varmasti, samoin myös suoratoiston kautta erilaiset urheilulähestykset sekä tottakai suomibet.xyz tyyliset pelisivustot.

Euroopan tiet

Mitä tulevaisuus sitten vaatii itse teiltä? Jo nyt puhutaan seuraavassa vaiheessa, että teistä pitää kehittää sellaisia, jotka lataavat sähköautot automaattisesti näiden ajaessa tiellä. Tästä luonnollisesti syntyy automaattisesti laskua metri ja senttitasolle saakka – mikä samalla lopettaa huoltoasemien ja latauspisteiden tarpeen. Kuinka paljon tällaiset tiet sitten maksavat? Paljon. On kuitenkin laskettu, että ne tulevat ennen itseajavia autoja. Mitä se tarkoittaa sitten vaikkapa Saksan kokoisessa maassa missä moottoriteitä on lähes 12 000 kilometriä ja päällystettyäkin tietä sellaiset vajaat 650 000, entä sitten Iso-Britannia. Isossa-Britanniassa on nimittäin päällystämättömiäkin teitä yli 54 000 kilometria! Vertailun vuoksi Suomessa nämä luvut ovat: moottoritie 863 km, päällystetty tie 51 000 km ja päällystämätön tie 27 000 km. Jos sinulta kysyttäisiin missä on pisimmät reitit Euroopassa, niin todennäköisesti unohtaisit itsestään selvän vastauksen. Vastaus on nimittäin Venäjä, missä on reilut 1200 km moottoriteitä, yli miljoona kilometria päällystettyä tietä ja yli 412 000 km päällystämätöntä tietä.

Tieliikenteen ja teiden sähköistys ei ole mitenkään tieteiskirjallisuutta, vaan aivan totisinta totta. Keskeisimpinä hidasteina sähköisten tieverkkojen yleistymiselle ovat suuret investointikustannukset ja pitkä sitoutuminen vielä kehittyvään teknologiaan. Ruotsissa testattiin E16:n tieosuudella sen sähköistämisestä jo vuonna 2016 ja Suomessa on mietitty Helsinki-Tampere tien eli Valtatie 3:n sähköistämistä. Laskelmat vain perustuvat yhä moneen olettamukseen ja niissä on miljoonien heittoja laidasta laitaan.

Kuski ja autoilu

Siinä vaiheessa kun autostamme lähtee ratti ja kuskista tulee matkustaja, autoilu muuttuu kaikista radikaaleimmin kuin koskaan aiemmin. Mikään lisäosa, tai avustava toiminta, sähkömoottorit yms eivät ole tehneet niin suurta muutosta kuin autoilun 100 % automatisointi kuskin suhteen. Siinä vaiheessa kun järjetelmä toimii, on se varmasti turvallinen – mutta kuinka kauan siihen menee, onko sellainen Euroopassa jo 2050-luvulla, kun 2045 mennessä tavoitteena on jo liikenteen nollapäästöt.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä yhteensä noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Mutta silläkin vähennyksellä pelkästään Suomessa on vielä pitkä matka nollaliikenteeseen. Ja mikäli olet matkustanut muualla Euroopassa vähänkään isojen kaupunkien sivussa, niin tiedät sitten varmuudella että tavoitteet kuskittomaan autoiluun tulevat ehkä rahoittumaan isojen kaupunkien alueilla, ja näiden kaupunkien rajoille tullaan rakentamaan valtavia autohalleja, joihin muualta tulevat kansalaiset parkkeeraavat autonsa, tai vastaavasti myös julkista liikennettä kehitetään yhtä voimakkaasti vastaamaan tarpeeseen liikkua paikasta a paikkaan b myös hajaseutualueella.

Julkinen liikenne on kuitenkin koko EU:n alueella ollut jo vuosia vaarassa. Nykyinen, EU-mallin mukainen, joukkoliikennelaki ei salli yhteiskunnan tukea markkinaehtoisessa linja-autoliikenteessä. Vanhan lain siirtymäajan sopimuksien loppuminen on jo johtanut parin sadan linja-autovuoron lakkauttamiseen Itä-Suomessa.

Uskallatko sinä arvailla, minkälainen on eurooppalainen liikenne 2040-luvulla, sinne on kuitenkin vain 20 vuotta aikaa!