Talviajaminen – renkaiden kehitys nykypäivään

Jokainen autoileva tietää, milloin on aika vaihtaa autoon talvirenkaat. Keväällä renkaat vaihdetaan kesärenkaisiin. Talvirenkaita on kahdenlaisia; nastallisia ja nastattomia. Nastattomia renkaita kutsutaan kitkarenkaiksi. Nykyisin talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Talvirenkaat saa laittaa autoon jo marraskuun alussa ja niitä saa näyttää maaliskuun loppuun. Jos sää on talvisen liukas, saa talvirenkaita käyttää muunakin aikana.

Jäisellä säällä huonoilla renkailla – on kuin heittäisi kolikkoa siitä, pääseekö perille asti vai ei. Jos jännitystä haluat elämään suosittelemme enemmin bonusetu.com sivustoa ja sen kautta kasinolle pelaamaan. Jännitys on varmasti turvallisempaa kuin talven liukkailla.

Kelirenkaat

Ennen talvirenkaita käytettiin tarvittaessa lumiketjuja renkaan ympärillä helpottamaan etenemistä ja tiellä pysymistä. Ensimmäiset talvirenkaat maailmassa valmistettiin vuonna 1934. Ensimmäinen laki, joka määräsi talvirenkaat pakollisiksi Suomessa, tuli voimaan vuonna 1978. Suomen Gummitehdas Oy valmisti kelirenkaita, jotka oli kehitetty kuorma-autoja varten. Tiet olivat huonommassa kunnossa kuin nykyaikana, joten renkailta vaadittiin kestävyyttä. Henkilöautoille talvirenkaita alettiin valmistamaan 1936. Ensimmäiset Hakkapeliitta-renkaat pitivät hyvin talvikeleillä, mutta niitä pystyi käyttämään myös kesällä. Ensimmäisen talvirenkaan kuviointi oli poikittaista renkaaseen nähden, joten se piti hyvin lumella ja liejulla ajettaessa. Renkaan kuviointi oli harvaa, joten lumi puhdistui väleistä ajon aikana.  Talvirenkaat olivat nastattomia.

Ensimmäiset nastarenkaat

Autojen määrän kasvettua, alettiin talvisia ajo-olosuhteita parantaa myös auraamalla teitä. Aura kuitenkin pyyhki tiehen jäisen liukkaita ja sileitä kohtia, joihin kelirenkaat eivät pystyneet. 1960-luvun alussa renkaaseen keksittiin kiinnittää kovametallikärkisiä nastoja. Aluksi renkaisiin porattiin reikiä, joihin nastat painettiin. Myöhemmin keksittiin päällystää koko renkaan pinta, jolloin päällysteessä oli valmiina kohdat nastoille. Renkaita valitessaan ostaja pystyi päättämään myös sen, minkälaiset nastat renkaisiin laitetaan. Nastakokeiluja oli ollut aikaisemmin, mutta ne eivät olleet onnistuneita. Vuonna 1974 Suomessa tuli voimaan nastarengassäännös, jonka taustalla oli ajatus tien suojeleminen liialta kulumiselta nastarenkailla ajeltaessa.

Kitkarenkaat

Tieverkoston asfaltoinnin yleistyttyä alettiin huomaamaan se, että nastarenkaat kuluttavat tienpintaa. Hioutunut tienpinta pölisee ilmaan hiukkasina. 1970-luvulla renkaiden kehitystyö jatkui edelleen, ja kehitettiin ensimmäiset kitkarenkaat. Renkaan pito-ominaisuudet perustuivat renkaan pintakuvion lamellitekniikkaan sekä uuteen kumisekoitukseen. Kitkarenkaan ajomukavuus oli eri luokkaa nastarenkaaseen verrattuna, sillä rengasmelu pieneni merkittävästi. Kitkarengas on suunniteltu talviseen ajoon, joten sen pito- ja kulumisominaisuudet eivät ole kesäkeleille sopivat. Kuluneet kitkarenkaat pitävät erittäin huonosti sadekelillä. Kitkarenkaat voidaan laittaa autoon syksyllä hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä pakkasia säiden viilettyä ja jatkaa ajamista vielä keväällä, kun lumet ovat sulaneet mutta öisin saattaa vielä mennä pakkasen puolelle. Euroopassa on useita maita, joissa on nastarengaskielto. Silloin talvella käytetään aina kitkarenkaita. Parhaimmat kitkarenkaat ovat pito-ominaisuuksiltaan lähes nastarenkaiden veroiset. Jäällä ja jäisillä pinnoilla pitokyky on heikompi.

Kehitys on jatkunut

Renkaiden kehitys on jatkunut koko ajan. Nykyisin renkaiden kehitys on jakautunut eri käyttöalueittain, joten esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset renkaat poikkeavat huomattavasti pohjoismaisiin ajo-olosuhteisiin suunnitelluista renkaista. Talvirenkaissa arvostetaan niiden ympäristöystävällisyyttä talviominaisuuksia unohtamatta. Renkaat ovat leveämpiä ja sisähalkaisija suurempi kuin ensimmäisissä talvirenkaissa. Usein autossa on tietokone, joka tarkkailee rengaspaineita, ja ilmoittaa kun on aika tarkistaa paineet. Myös luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmät asettavat renkaille joitakin vaatimuksia. Liikenneturvan mukaan kitkarenkaita ei suositella autoon, jossa ei ole lukkiutumatonta jarrujärjestelmää sekä ajonvakautusjärjestelmää. Nastarenkaat ovat edelleen ylivoimaiset peilijäässä olevalla tiellä.

Kehitys ei ole suoranaisesti tarkoittanut, että renkaiden hinnat olisivat tulleet alas. Yhä vielä hyvät renkaat maksavat, mutta kuka alkaisi huutokauppaamaan omaa elämäänsä. Jos sen sijaan haluaa jotain ilmaiseksi, ilmaisetvedot etsii vedonlyöntisivustot, joilla oikeasti voi saada pelattua ilmakseksi ja jopa voittaa samalla ilmaista rahaa. Pelaaminen nettikasinolla on aina parempi vaihtoehto, ainakin sille jos aikaa liikenteeseen huonoilla renkailla.

Lakimuutos

Uusi tieliikennelaki 729/2018 tulee voimaan 1.6.2020. Laki muuttaa talvirenkaiden käyttöaikaa koskevat säännöt. Talvirenkaita tulee lain voimaantulon jälkeen käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Pakollinen käyttöaika pitenee verrattuna tällä hetkellä voimassa oleviin säännöksiin. Tosin kesärenkaita saa käyttää mainittuna aikana, jos alueella on kesäkeli. Auton kuljettajan pitää siis osata arvioida, ovatko tiet niin liukkaat, että talvirenkaiden käyttö on tarpeellista. Jatkossa täytyy siis osata ennakoida, ettei talvi pääse yllättämään. Autoilija voi jatkossakin päättää itse, haluaako hän autoonsa kitkarenkaat vai nastarenkaat. Uudessa laissa on myös uutena liikennemerkki, joka kieltää nastarenkaiden käytön.